Joulukuu?

joulukuu koitti ja sain avata ensimmäisen joulukalenterin luukun jo.
ollaan leivottu joulutorttuja juotu glögiä...

...MUTTA ei kyllä ikinä tulisi mieleen laulella "on hanget korkeat nietokset" tai "luuntaaa tulvillaaan"

AAMUL KU HERÄSIN VETTÄ TULI KU ESTERIN PERSEESTÄ ja nyt kun ulos katselen,
on jotkut kasvitkin vielä vihreitä ja hengissä, samoin pihanurmikko.


UAA! ei lapsena tämmöinen tullut kysymykseenkä. Ikävä Lappia <3

postia

mekko tuli. ihana <3 ei liian pieni.

ootan kyllä mummeleiden kommentteja näistä pääkallo- ja alaston meren-neito printeistä.

ihih :)

uaahh!

miksi kivan kohtuuhintaisen rivitalokämpän löytäminen on niin vaikeaa?

aamuja

sana Aamu merkkaa minulle paljon.
Se on päivän paras hetki,
vaikka olisi kuinka vaikeaa nousta sängystä ylös,
nautin aamuista.

Kahvia. Lehti. Joku laatukomedian uusinta telkkarista.


Kello on nyt 07.25,
ulkona on vielä pimeää kuin säkissä, mutta tiedän, että n. tunnin päästä alkaa sarastaa, silloin menen ulos, sytytän ehkä savukkeen, haistelen ilmaa ja istun vain,
on ihanaa huomata kuinka kylä herää henkiin, ihmiset hölkkää postilaatikolle ja koululaiset pyöräilee takaisin koulun penkille.

Ja se aamunsarastus... tieto siitä että selvisi pimeästä taas uuteen päivään.

Tässä vaiheessa elämää lausahdus "Aamuja" viittaa mun opintojen alkuun,
enää yksi vapaa kuukausi, sitten se alkaa. Huuhhhhh!!



ja eilen mulla heräsi taas syrjään pyyhitty ajatus armeijasta henkiin.
ei se nyt pariin vuoteen voi olla ajankohtaista ku päätinkin alkaa opiskella...

...mutta onhan tässä aikaa,
mä en halua vielä kuopata sitä haavetta, vaikka tällä hetkellä se onkin vähän jäissä.
Opintojen loputtua 2012 olen vasta 22 v, sitä ehtii kyllä vielä ;>

viimeiseksi tämän päivän Viivi ja Wagner <3 :D

matkakuumetta

MÄ TAHDON POIIIS SUOMESTA! melkein minne vain.
ÄKKIÄ!

tääl ei toimi tällä hetkellä mikään 8-)

mä uskon vakaasti siihen, että mikään ei ole terapeuttisempaa kuin paikanvaihdos.

jep!

juhla-mekko

tilasin itselleni netistä ylioppilas-mekon
(kyllä, juhliin on viikko, ja tilasin vasta nyt, viimetinka kunniaan).

tykkään tästä ihan hirveästi,
muuten tosi klassinen ja kaunis malli,
mutta old-school henkinen printti timantteineen, pääkalloineen ja meren-neitoineen tuo siihen jotain mun näköistä,
ja tekee mekosta Ei niin tavanomaisen,
joka se ilman printtiä olisi.

(ehkä typerää julkaista netissä yo-mekkonsa etukäteen,
mutta ei se mua niin hetkauta)

Toivon nyt että se on mun päällä yhtä nätti kuin kuvassa,
etten joudu tyytyy varasijalla olevaan mekkoon,
eli jo kaapissa lepäävään klassiseen, pitsiseen pikkumustaan.
(ei paha sekään, mutta vähän sieluton).

Jos mekko on sopiva ja pidän sen,
saatan vähän tuunata sitä, ja ommella helmaan vielä mustan pitsin.
Laitan vaaleat sukkahousut, joten musta tuntuu että musta efekti korostuu liikaa ylävartaloon, (olkaimet, rusettivyö, yo-lakin lippa) sen takia se pitsi.

noh, tiistaina kun paketin pitäisi olla perillä, sitten sen tietää :)

new start

Tässä on mun uusi blogini.
kyllästyin vanhaan, sekavaan, ei mitään järjestystä noudattavaan blogiini,
jossa aiheet vaihteli kuolemasta shoppailuun ja juhlimiseen ja kupilliseen kahvia.

En voi sanoa että tästä tulisi yhtään sen järjestelmällisempi,
siitä nimi Epätasapainoinen balanssi.
Kuten mun elämä tällä hetkellä, nimi kuvastaa ristiriitojen huipentumaa.
Ajoittain voin yliviivata sanan Epätasapainoinen, välillä Balanssi.
(...toivottavasti ensimmäisen useammin, haluan mun elämään jonkin-näköisen tasapainon)

Haluan lähinnä aloittaa blogin, jonka voin pitää julkisena,
jotta muutkin kuin elämän kaikkein läheisimmät ihmiset voisivat tietää jotain mun tämänhetkisestä maailmanmenosta, ensimmäisessä blogissa asiat ovat vain turhan henkilökohtaisia.

voisin sanoa jotain tästä hetkestä ja lähimenneisyydestä.
Mun isän kuolemasta kului eilen puoli vuotta...
puoli vuotta, se tuntuu niin suurelta ajalta, kuitenkin tuntuu siltä että iskä olisi ollut tässä äsken.

olen ollut iskän menetyksen takia aika pohjalla, pikku hiljaa nousen,
toivon saavani normi elämästä pian kiinni, vaikka totaalinen toipuminen kestää varmaan todella kauan.

No, suoritin juuri lukion pitkän kaavan kautta, olin surkea oppilas ja lukioni venahti 3.5 vuoteen, nyt viimein sain päättötodistuksen kuntoon ja samoin yo-kokeet.
Lippalakki tulee ensi viikolla. Ihan jees.

Sain myös koulupaikan,
aloitan opinnot Lahdessa tammikuussa, hoitoalaa.
En tiedä vielä erikoistuisinko mielenterveyteen, lapsiin ja nuoriin, vai ensihoitoon (ambulanssi).

Musta on todella kivaa aloittaa koulu, vaikken ole koskaan aiemmin tätä alaa edes harkinnut, extempore vaan hain koulutukseen, ja pääsin. Ja tuntuu ihan hyvältä.
Tulee arkeen jotain sisältöö.

No, ei tässä sen enempää, paitsi että pahoittelen etten osaa kirjavia lauserakenteita ja brassailla sanavarastollani.
Lukion äidinkieli nro 6, mitä sillä voi vaatia?
mun tekstit on mun näköisiä.... eli yksinkertaisia. perusblondi